Wilppaan jalkapallo valmistautuu juhlavuoteen
Paavo Anjalin teki raitapaitojen historiallisen avausmaaliin 89 vuotta sitten
Salon Wilppaalla on kunnia kantaa harvinaista kulttuuriperintöä suomalaisessa jalkapalloilussa. Kaikkea muuta kuin tavanomaista on se, että jossakin tämän maan seurassa voidaan valmistautua tämän maailman suosituimman urheilulajin 90-vuotisjuhliin.
Pääsy tälle merkkipaalulle on syy siihen, miksi Wilpas pyrkii nyt tehostamaan jalkapallotoimintaansa kaikilla rintamilla. ”Ryhtiliike” kattaa yhtä lailla peli- kuin sen mahdollistavan taustatyönkin.
Jalkapallotoimintaan on jo saatu ilahduttavasti lisävoimaa. Tilaa taustoilla kuitenkin riittää, ja jokainen vähänkin asiasta kiinnostunut ihminen otetaan Wilppaassa vastaan suurella ilolla.
Tekijöitä tai tukijoita ei ole koskaan liikaa. Kaikkia tarvitaan.
Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin.
Paavo Anjalin jää Wilppaan jalkapallohistoriaan seuran kaikkien aikojen ensimmäisenä maalintekijänä. Hän toteutti jokaisen pelaajan unelman onnistuttuaan toimittamaan nahkakuulan oikean osoitteeseen 1923 Eläintorin kentälle järjestetyssä kotiottelussa Turun Weikkoja vastaan.
Lopputuloksella (1-16) ei tässä ottelussa ollut suurta merkitystä. Tärkeintä oli se, että pää oli avattu! Siitä päivästä lähtien tähän päivään saakka Wilppaan jalkapalloilu on noudattanut sitä samaa käsikirjoitusta kuin tämä muukin elämä: välillä on ollut ylämäkeä, joskus alamäkeä ja ajoittain tasamaatakin.
Wilppaan tunnetuimmat jalkapalloilijat ovat A-maajoukkueeseenkin kivunneet Aulis Laine ja Jyrki Nieminen, jonka poikkeuksellista lahjakkuutta, lähtönopeutta ja luonnetta ylistetään edelleenkin turuilla ja toreille.
Sinivalkoiseen edustuspaitaan seuran kasvateista eteni myös Petri Jakonen, joka toimii nykyään Suomen Palloliiton huippujalkapallojohtajana. Lajin kansallisella ja kansainvälisellä aitiopaikalla on siis ”Vilppaan mies”.
Tarkemmin Wilppaan jalkapallohistoriaa valotetaan Harri Sulosen kirjoittamissa historiikeissa, ”Salon Vilpas 90 vuotta” ja ”Salon Vilpas 1908-2008”. Lähdeaineistona molemmissa teoksissa on käytetty Ilkka Järvisen koostamaa yhteenvetoa ”Salon Vilpas 1908-1968”.
Tällä vuosituhannella Wilppaan jalkapallo on vakiinnuttanut paikkansa Kolmoseen. Kun seura viimeksi putosi Kakkosesta tämänhetkiselle tasolleen syksyllä 2001, Sami Keto-oja ja silloinen valmentaja Timo Tuomi tiivistivät asetelmat näin:
– Olisimme voineet kerätä rahaa ja ostaa pelaajia Turusta. Entä sitten? Sama ruljanssi oli odottanut jatkossa. Päätimme antaa salolaisille pelaajille näyttöpaikan, eikä lopputulos yöunia vienyt. Realiteetit pitää tunnustaa.
Voisiko Wilppaan edelleen toimivaa ideologiaa tästä paremmin paketoida? Eipä juuri.
Wilppaassa on tietysti jo pohjustettu juhlia. Ajan myötä selviää, millaisilla tapahtumilla seura tulee rikastuttamaan kaupungin muutenkin vilkasta palloiluelämää vuoden 2013 aikana.
Varmaa on se, että jotakin tällä sektorilla tulee tapahtumaan!
Salon Wilpas jalkapallon edustusjoukkue 2012
Takarivi vas. valmentaja Arto Niini, Santeri Leino, Toni Stenholm, Juha Saarimäki, Alban Sadikaj, Niko Stenholm, Arttu Helenius, Jussi Lindroos, Aapo Nummi, 2-valmentaja Martti Kuvaja ja JJ. Sami Keto-oja. Alarivi Juha Wähäsilta, Tommi Koski, Topi Luukkala, Joni Parjanen, Petri Salomaa, Markus Kultarinta, Max Broman, Joni Loimulahti ja Sami Lahtinen. Kuvasta puuttuvat: mm. Mikko Tapaninen, Tomi Kuokkanen, Joonas Ojanen, Rauli Suominen, Jussi Nurminen, Teemu Kesänen, Måns Broman, Samet Bugujevci.
@HANNU BRUSILA
Tämän artikkelin kuvat ja teksti pohjautuvat edellämainittuihin teoksiin.
